Maanviljelijän näkökulmasta: Miten maatalous vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Maanviljelijänä olen ainutlaatuisessa asemassa, sillä olen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaja että sen uhri. Maatalouden ja ilmastonmuutoksen välistä monimutkaista suhdetta ei ole helppo selvitellä, mutta sen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jos haluamme varmistaa elintarviketurvan ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Näen maatalouden merkityksen joka päivä. Se ei ainoastaan tarjoa ruokaa miljardeille ihmisille, vaan se on myös monien meistä elinkeino. Näen kuitenkin myös, miten maataloustoimintamme voi edistää ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen kautta, mikä tekee meistä sekä ongelman että ratkaisun osan.

Maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä

Lounais-Ranskassa sijaitsevalla maatilallani, kuten monilla muillakin, on useita tapoja, joilla vaikutamme kasvihuonekaasupäästöihin. Esimerkiksi kotieläimemme (joita meillä ei enää ole) tuottaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu, osana ruoansulatusprosessiaan. Sitten on vielä dityppioksidi, toinen voimakas kasvihuonekaasu, joka vapautuu, kun levitämme synteettisiä lannoitteita pelloillemme. Onneksi sekin on historiaa, kun muutimme tilamme 100%-luomutilaksi.

Eikä pidä unohtaa metsäkatoa, joka usein tehdään maatalouden laajentamiseksi ja joka lisää hiilidioksidipäästöjä. Tässä on erittely maataloussektorin osuudesta kasvihuonekaasupäästöihin:

Karja ja lanta: 5,8%
Maatalousmaat: 4.1%
Sadon polttaminen: 3.5%
Metsäkato: 2,2%
Peltoala: 1,4%
Riisin viljely: 1,3%
Nurmikko: 0,1%

Kaiken kaikkiaan maa- ja metsätalouden ja maankäytön osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suoraan 18,4%. Kun mukaan otetaan jäähdytys, elintarvikkeiden jalostus, pakkaaminen ja kuljetus - periaatteessa koko elintarvikejärjestelmä - luku nousee noin neljännekseen kasvihuonekaasupäästöistä. Linkki lähteeseen.

Maatalouskäytäntöjemme vaikutus ilmastonmuutokseen

Valitsemamme viljelykäytännöt voivat joko pahentaa tai lieventää ilmastonmuutosta. Omalla tilallani olemme nähneet omakohtaisesti, miten tehoviljely, johon liittyy usein kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden runsas käyttö, voi johtaa maaperän huonontumiseen ja hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. Vastaavasti karjan liiallinen laiduntaminen voi johtaa maan huonontumiseen ja aavikoitumiseen, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä entisestään. Tehoviljely johtaa yleensä alhaisempiin kulutushintoihin ja suurempaan vaurauteen, mutta se aiheuttaa yleensä myös monia uusia ongelmia ja haasteita. Lue lisää tehomaatalouden ja laajaperäisen maatalouden eroista.

Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen

Se on kaksisuuntainen katu. Samoin kuin maatalous vaikuttaa ilmastonmuutokseen, myös muuttuva ilmasto vaikuttaa maatalouteen. Lämpötila- ja sademallien muutokset voivat vaikuttaa sadonkorjuuseen ja karjan tuottavuuteen.

Maatalouden tuottavuuden vaihtelu

Olen nähnyt, miten lämpötilan nousu ja muuttuvat sademäärät vaikuttavat viljelykasvien kasvuun ja tuottavuuteen. Joinakin vuosina satomme voi olla runsas, kun taas toisina vuosina joudumme taistelemaan voitosta. Nämä vaihtelut voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita elintarviketurvalle ja maataloustalouksiemme yleiselle vakaudelle.

Ilmastonmuutos ei vaikuta vain viljelykasveihimme ja kotieläimiin. Se voi vaikuttaa myös niiden vesi- ja maaperäresurssien saatavuuteen ja laatuun, joista olemme riippuvaisia maataloustuotannossa. Olen seurannut, kuinka lämpötilan nousu on johtanut haihtumisen lisääntymiseen, mikä on vähentänyt kasteluun käytettävissä olevaa vettä. Olen myös nähnyt, miten muutokset sademäärissä (Ranskassa erityisesti vuonna 2021, jota seurasi kuivuus toisensa jälkeen) voivat johtaa maaperän eroosioon ja huonontumiseen, mikä vaikuttaa maaperän hedelmällisyyteen ja sadon tuottavuuteen.

Ilmaston muuttuessa myös maataloustyöntekijöiden ja karjan terveys on vaarassa. Lämpöstressi voi vaikuttaa karjan tuottavuuteen ja lisääntymiseen, ja viljelijöiden riski sairastua kuumuuteen liittyviin sairauksiin voi kasvaa.

Maatalouden sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon

Näistä haasteista huolimatta maataloudella on myös mahdollisuuksia sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Tämä edellyttää ilmastonkestävien maatalouskäytäntöjen käyttöönottoa ja teknologian hyödyntämistä tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Omalla tilallani olemme tutkineet erilaisia strategioita ilmastonkestävää maataloutta varten ja käyttäneet teknologiaa ilmastoälykkäiden viljelykäytäntöjen mahdollistamiseksi.

Ilmastonkestävän maatalouden strategiat

Ilmastonkestävässä maataloudessa on kyse sellaisten käytäntöjen käyttöönotosta, jotka lisäävät maatalousjärjestelmiemme kestävyyttä ilmastonmuutoksen vaikutusten suhteen. Meidän tapauksessamme tämä tarkoittaa keinojen löytämistä tuottavuuden säilyttämiseksi myös muuttuvissa sääolosuhteissa ja muuttuvissa maaperä- ja vesiolosuhteissa.

Teknologian rooli ilmastoälykkäässä maataloudessa

Olen myös tutkinut, miten teknologia voi olla ratkaisevassa asemassa ilmastotietoisen maatalouden mahdollistamisessa. Tähän sisältyy täsmäviljelytekniikan käyttö veden ja lannoitteiden käytön optimoimiseksi, ilmastoennustusvälineet, joiden avulla voimme tehdä istutuspäätöksiä, sekä biotekniikan käyttö ilmastonkestävien viljelykasvilajikkeiden kehittämiseksi. Lue lisää täsmäviljelystä.

Maatalouden mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Maanviljelijänä olen ymmärtänyt, että meillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Kyse ei ole vain sopeutumisesta muutoksiin, vaan aktiivisesta työstä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Muistakaa maanviljelijäkollegoilleni, että meillä on valta muuttaa käytäntöjämme ja hyödyntää maittemme potentiaalia hiilen sitomiseksi.

Kestävät maatalouskäytännöt päästöjen vähentämiseksi

Olen vuosien varrella tutkinut erilaisia kestäviä viljelykäytäntöjä, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi luomuviljely on osoittautunut suureksi liittolaiseksi. Siinä minimoidaan synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, jotka tunnetusti aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Olen myös harkinnut agrometsätalouden sisällyttämistä tilalleni. Tämä käytäntö tarkoittaa puiden sisällyttämistä maatalousmaisemiin, mikä ei ainoastaan paranna biologista monimuotoisuutta, vaan sillä on myös mahdollisuus sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä, mikä tunnetaan hiilensidontana.

Uusiutuva maatalous on toinen harkitsemani menetelmä: Siinä keskitytään parantamaan maaperän terveyttä ja palauttamaan maaperän heikentynyt biologinen monimuotoisuus, mikä voi johtaa hiilensidonnan lisääntymiseen ja parantaa maatilan pitkän aikavälin kestävyyttä.

Hiilen sitomisen rooli maataloudessa

Yksi merkittävimmistä kestävien viljelykäytäntöjen näkökohdista, joista olen ollut erityisen innostunut, on hiilensidontapotentiaali. Se tarkoittaa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia ilmakehästä, ja tähän prosessiin maatalous voi vaikuttaa merkittävästi. Ottamalla käyttöön käytäntöjä, kuten maatalousmetsätaloutta, peittokasvien viljelyä ja maaperän hoitotekniikoita, jotka lisäävät maaperän orgaanista hiiltä, voimme tehdä maatiloistamme hiilinieluja.

Tunnen vastuun painon ilmastonmuutoksen osalta. Meillä on merkittävä rooli sekä aiheuttajina että mahdollisina hillitsijöinä. Ilmaston muuttuessa edelleen meidän on sopeuduttava ja kehityttävä käyttämällä kestäviä käytäntöjä ja teknologioita elintarviketurvan varmistamiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Se ei tule olemaan helppoa, mutta uskon joustavuuteemme ja kykyymme vastata haasteeseen.

PS: CO2-päästöjen punnitseminen luonnonmukaisessa ja tavanomaisessa viljelyssä: A Look at Vineyards"

Ja muuten.

Monien tavanomaisten viljelijöiden esittämä väite, jonka mukaan luonnonmukainen viljely saattaa lisätä kasvihuonekaasupäästöjä, koska traktoreita käytetään useammin mekaaniseen työhön, on monimutkainen. Tasapaino kemiallisten tuotantopanosten käytön vähenemisen - jotka voivat itsessään lisätä kasvihuonekaasupäästöjä niiden tuotannon ja käytön aikana - ja rikkakasvien ja tuholaisten mekaaniseen torjuntaan käytettävän polttoaineen lisääntyneen käytön välillä ei ole yksinkertainen. Viinitarhojen erityistapauksessa tiedetään, että luonnonmukainen viljely edellyttää intensiivisempää työvoimaa, mikä tarkoittaa usein useampia traktorin käyttökertoja rikkaruohojen torjumiseksi ilman rikkakasvien torjunta-aineita. Tämä voi mahdollisesti lisätä polttoaineen kulutusta ja siten hiilidioksidipäästöjä. On kuitenkin myös mahdollista, että luonnonmukaisten viljelyjärjestelmien parantunut maaperän terveys ja hiilensidonta voisivat kompensoida nämä päästöt.

Valitettavasti en onnistunut löytämään erityistä tutkimusta, jossa verrattaisiin luonnonmukaisessa ja tavanomaisessa viininviljelyssä käytettävien traktoreiden hiilidioksidipäästöjä. Lopullisen vastauksen saamiseksi tarvittaisiin kohdennetumpaa tutkimusta.

Ilmastonmuutoksen edessä meillä viljelijöillä on tärkeä tehtävä. Työskennellään yhdessä kestävän tulevaisuuden puolesta.

UKK

Miten maatalous vaikuttaa ympäristöön? Maatalous vaikuttaa ympäristöön monin tavoin, muun muassa lisäämällä kasvihuonekaasupäästöjä, johtamalla metsäkatoon ja aiheuttamalla maaperän huonontumista ja vesien pilaantumista.
Kuinka paljon maatalous vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin? Maatalous, metsätalous ja maankäyttö aiheuttavat suoraan 18,4% kasvihuonekaasupäästöistä. Koko elintarvikejärjestelmä - mukaan lukien jäähdytys, elintarvikkeiden jalostus, pakkaaminen ja kuljetus - aiheuttaa noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä.¹.
Mitkä ovat suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttajat? Suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja maatalous, jotka yhdessä aiheuttavat suurimman osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Miten ruoantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Elintarviketuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen maataloustuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen, maatalouden laajentamista varten tapahtuvan metsäkadon sekä elintarvikkeiden jalostukseen ja kuljetukseen käytetyn energian kautta.
Millä strategioilla maataloudesta voidaan tehdä ilmaston kannalta kestävämpää? Ilmastokestävän maatalouden strategioihin kuuluu kestävien viljelykäytäntöjen omaksuminen, teknologian hyödyntäminen tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi sekä ilmastokestävää maataloutta tukevien politiikkojen toteuttaminen. Näistä strategioista voit lukea lisää tästä post.